Nahasta kankaaseen – näin materiaalien alkuperä vaikuttaa kengän ympäristöjalanjälkeen

Nahasta kankaaseen – näin materiaalien alkuperä vaikuttaa kengän ympäristöjalanjälkeen

Kun ostamme uudet kengät, harva pysähtyy miettimään, mistä niiden materiaalit ovat peräisin – ja millaisen matkan ne ovat tehneet ennen päätymistään jalkoihimme. Juuri materiaalien alkuperä ja valmistustapa vaikuttavat kuitenkin merkittävästi kengän kokonaisympäristövaikutuksiin. Nahka, puuvilla, synteettiset kuidut ja uudet biopohjaiset vaihtoehdot eroavat toisistaan paitsi ulkonäöltään ja tuntumaltaan, myös hiilijalanjäljen, vedenkulutuksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Nahka – luonnonmateriaali, jolla on raskas taakka
Nahkaa pidetään usein kestävyyden ja laadun symbolina, mutta sen ympäristövaikutukset ovat huomattavat. Suurin osa kengissä käytetystä nahasta on peräisin naudasta, ja siten se liittyy läheisesti lihantuotantoon. Karjankasvatus kuluttaa runsaasti vettä, rehua ja maapinta-alaa sekä tuottaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu.
Myös nahan käsittelyprosessi on energia- ja kemikaali-intensiivinen. Parkituksessa käytetään usein kromia ja muita aineita, jotka voivat saastuttaa maaperää ja vesistöjä, jos jätevesiä ei puhdisteta asianmukaisesti. Suomessa suurin osa nahasta tuodaan ulkomailta, mutta kotimaiset toimijat, kuten Lapuan ja Kokkolan alueen pienet parkit, pyrkivät kehittämään ympäristöystävällisempiä menetelmiä.
Positiivista on, että hyvin hoidettu nahkakenkä voi kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Pitkä käyttöikä vähentää uusien kenkien tarvetta ja siten myös kokonaispäästöjä per käyttökerta.
Kangas ja puuvilla – kevyempi vaihtoehto, mutta ei ongelmaton
Kangaskengät, kuten tennarit, valmistetaan usein puuvillasta. Puuvilla on uusiutuva luonnonmateriaali, mutta sen viljely vaatii paljon vettä ja torjunta-aineita, etenkin kuivilla alueilla. Jos puuvilla on peräisin tavanomaisesta tuotannosta, sen ympäristövaikutukset voivat olla yllättävän suuret.
Ekologisempi vaihtoehto on luomupuuvilla tai kierrätetty puuvilla. Luomupuuvillan viljelyssä vältetään synteettisiä torjunta-aineita ja pyritään ylläpitämään maaperän terveyttä. Suomessa useat kenkämerkit, kuten Nokian Jalkineet ja Pomar, ovat alkaneet hyödyntää vastuullisesti tuotettuja kankaita ja kierrätysmateriaaleja.
Lisäksi kangas on helpompi kierrättää kuin nahka, ja uusia kuituja kehitetään jatkuvasti. Hampusta, pellavasta ja kierrätetystä polyesteristä valmistetut seoskankaat voivat tarjota kevyitä ja kestäviä vaihtoehtoja perinteiselle puuvillalle.
Synteettiset materiaalit – öljystä kierrätykseen
Synteettiset materiaalit, kuten polyesteri, nailon ja polyuretaani (PU-nahka), ovat pitkään perustuneet fossiilisiin raaka-aineisiin. Niiden valmistus kuluttaa energiaa ja tuottaa hiilidioksidipäästöjä, ja materiaalit hajoavat luonnossa hitaasti. Lisäksi ne voivat vapauttaa mikromuovia käytön ja pesun aikana.
Kehitys on kuitenkin nopeaa. Monet valmistajat hyödyntävät nykyään kierrätettyä muovia, kuten meristä kerättyjä kalaverkkoja tai juomapulloja. Tämä vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja antaa jätteelle uuden elämän. Suomessa esimerkiksi Rens Original valmistaa lenkkareita kierrätetystä kahvista ja muovipulloista – osoitus siitä, että innovaatio ja vastuullisuus voivat kulkea käsi kädessä.
Tuotanto ja kuljetus – näkymätön osa kokonaisuutta
Materiaalin lisäksi myös tuotantopaikka ja -tapa vaikuttavat kengän ympäristöjalanjälkeen. Suuri osa kengistä valmistetaan Aasiassa, missä energia tuotetaan usein kivihiilellä ja ympäristösääntely voi olla löyhempää. Tällöin jopa ekologinen materiaali voi saada korkean hiilijalanjäljen.
Yhä useampi eurooppalainen ja suomalainen yritys pyrkii siirtämään tuotantoa lähemmäs kotimarkkinoita tai tekemään yhteistyötä tehtaiden kanssa, jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa ja noudattavat sertifioituja ympäristöstandardeja. Tämä vähentää kuljetuspäästöjä ja parantaa läpinäkyvyyttä toimitusketjussa.
Mitä kuluttaja voi tehdä?
Kuluttajana voit vaikuttaa valinnoillasi enemmän kuin uskotkaan. Pienetkin päätökset voivat vähentää ympäristökuormitusta.
- Panosta laatuun. Kestävät kengät, joita voi korjata, ovat ympäristöteko.
- Tarkista sertifikaatit. Etsi merkintöjä kuten LWG (Leather Working Group) nahalle tai GOTS luomupuuvillalle.
- Hyödynnä korjaus ja kierrätys. Moni suutari pystyy uusimaan pohjat tai ompelemaan repeämät, ja osa merkeistä tarjoaa kierrätysohjelmia.
- Vältä turhia ostoksia. Mieti, tarvitsetko todella uudet kengät vai voisivatko vanhat palvella vielä yhden kauden.
Tulevaisuuden kengät – biopohjaisia ja kiertotalouden mukaisia
Tutkijat ja muotoilijat kehittävät parhaillaan uusia materiaaleja, jotka yhdistävät mukavuuden, kestävyyden ja pienen ympäristövaikutuksen. Markkinoille on tulossa esimerkiksi sieninahkaa, ananaskuituja, maissipohjaisia muoveja ja laboratoriossa kasvatettua nahkaa. Samalla kiertotalousajattelu vahvistuu: kengät suunnitellaan niin, että ne voidaan purkaa osiin ja kierrättää elinkaarensa lopussa.
Suomessa materiaalitutkimus on vahvaa, ja esimerkiksi VTT ja Aalto-yliopisto kehittävät biopohjaisia kuituja, jotka voivat tulevaisuudessa korvata sekä nahkaa että synteettisiä materiaaleja.
Askel oikeaan suuntaan
Täydellistä materiaalia ei ole, mutta parempia valintoja on. Kun ymmärrämme, miten nahka, kangas ja synteettiset vaihtoehdot eroavat toisistaan, voimme tehdä tietoisempia päätöksiä. Jokainen ostos on viesti valmistajille siitä, että vastuullisuus merkitsee.
Kestävämmin kulkeminen ei tarkoita vain sitä, mitä jaloissamme on – vaan myös sitä, miten etenemme kohti ympäristöystävällisempää tulevaisuutta.










